
Hauras arki
Yrjö Kokon Pessi ja Illusia -kirjan alussa isä joutuu vastaamaan tyttärensä kysymykseen keijukaisten olemassaolosta. Isä
Kuperkeikasta kukkapelloksi
Kasvoin maaseudulla Pohjanmaalla, Kruutarin pikkuisella tilalla. Meillä viljeltiin pääasiassa ohraa ja polttopuut saatiin omasta metsästä. Yrittäminen oli isälle elämäntapa, ja ymmärsin vasta työnohjaajaopintojen myötä, että olen yrittäjäperheen lapsi. Luonnon ja vuodenkierron seuraaminen ovat jääneet minuun ihanasti kiinni.
Oman yrityksen perustaminen toi eteen myös kysymyksen yrityksen nimestä. Monia eri vaihtoehtoja pyöriteltyäni tuli mieleen kysyä, saisinko käyttää meidän tilan nimeä. Lupa heltisi, maatilalla oli käytössä vain Y-tunnus. Samana keväänä sain kuulla, että Kruutarin pellot vuokrataan ja isä jäi eläkkeelle myös viljelytyöstään. Minulle tämä sekä sulki ympyrän että avasi uuden. Jollain lailla koskettaa, että viimeisenä vuonna pelloilla kukkivat pieleen menneiden kevättöiden vuoksi auringonkukat, keltalupiini, virnat ja hunajakukat. Ikävistä kuperkeikoista voi syntyä jotain kaunista.
”Ai Kruutari..mitä se oikein tarkoittaa?” kysyi ystäväni, kun kerroin yrityksestäni. ”En minä vaan tiedä, kai se joku suutari-räätäli-vanhanajan ammattinimike on”, otaksuin. Pitihän sanan merkitys kuitenkin etsiä. Kun se selvisi, nielaisin kerran jos toisenkin. Kruutari tarkoittaa ruudintekijää.
”Äiti, sä teet kyllä ***n vaikeita kysymyksiä! Munhan on pakko ajatella, mitä mä ajattelen.”
Yrittäjänä olen ensisijaisesti voimavarakeskeinen työnohjaaja. Olen kuitenkin paljon muutakin – kahden jo aikuiseksi kasvaneen lapsen äiti, hikiliikkuja, varhaiskasvatuksen opettaja ja hapanjuurileipuri. Työssäni olen kokonainen, kaikkea sitäkin, minkä jätän kertomatta. Minulle tärkeintä oppia itsestäni ja ihmisyydestä ovat olleet tunnetaito-ohjaajan opintojen myötä avautuneet tunteiden ja tarpeiden taidot, joita kannan aarteenani.
Elämän aikana olen ehtinyt, hakeutunut ja päässyt monenlaisiin töihin ja erilaisiin työyhteisöihin osalliseksi. Olen saanut ihmetellä maailmaa ja elämää lasten kanssa niin töissä kuin kotona. Esihenkilötyö on tullut tutuksi varhaiskasvatuksen ympäristöissä. Olenpa ollut myös mukana rakentamassa lastenkulttuurifestivaaleja tapahtuma-assistenttina, ja järjestötyössä johtamassa projektia.
Kaiken kertyneen osaamiseni ja kokemukseni otan mukaan työnohjauksiin, mutta käyttelen sitä maltillisesti. Neuvojaksi minusta ei ole. Ajattelen, että voimavarat ovat ihmisessä itsessään silloinkin, kun tuntuu, että ne ovat vähissä tai vallan hävinneet.
Haluan auttaa sinua löytämään omat voimavarasi ja pitämään niitä kaikenlaisissa arjen pyörteissä yllä.
”Siis kerrotko sä ihmisille, miten tehdään töitä?”
Mitä ihmettä se työnohjaus oikein on? Tätä hämmästelin itse vielä opintojen alkaessa, ja tätä kysytään minulta kaikkein eniten. Joskus on tosi hankala selittää, miten pelkästään juttelemalla voidaan ratkaista hyvinkin raskaita tai vaikeita pulmatilanteita, ja miten valtavasti voimavarat voivat lisääntyä keskustelun ja jakamisen kautta. Olen opiskellut dialogista eli keskusteluun pohjautuvaa tapaa ohjata yksilö- ja ryhmäkeskusteluita. Tämä tarkoittaa, että en tuo tapaamisiin valmiita aiheita tai ratkaisuja, neuvoja tai pehmolelua puheenvuoron merkiksi. Niiden asemesta tuon oman läsnäoloni, tarkkaavaisen kuuntelun ja kysymisen taitoni. Haastan ja vastuutan asiakkaita kertomaan, mitä aihetta meidän on hyvä tarkastella yhdessä, jotta he saavat tapaamiskerrasta parhaan mahdollisen hyödyn itselleen.
Työnohjauksen aiheita voivat olla esimerkiksi
Työnohjauksessa kuuntelen, kysyn lisää ja haastan sinua tai tiimiä tutkimaan valittua teemaa erilaisista näkökulmista. Sen lisäksi kerron, mitä itse kuulen ja millaista kaikenlaista minussa herää sen pohjalta. Siitä päästään usein luontevasti ajattelemaan yhdessä, jäsentämään asiaa uudelleen ja sitä kautta siihen, että aihe lähtee avatumaan. Ryhmätapaamisissa käytän mielelläni erilaisia pienryhmäkeskusteluita aiheen tarkasteluun ja ajattelun rikastamiseen.
Työelämän solmujen syntymistä voidaan ehkäistä merkittävissä määrin ennakoimalla, pysähtymällä aika ajoin tarkastelemaan, missä mennään. Työelämä saattaa jurnuttaa urillaan tai sitä saattavat määrittää jatkuvat muutokset. Uuden edessä ollaan joka tapauksessa aina silloin, kun työssä tai henkilökohtaisessa elämässä tulee eteen jokin käänne, onpa se odotettu, toivottu tai yllättävä.
”Kun saadaan näitä yläkäsitteitä, niin mäkin käsitän, mistä kaikesta me puhutaan.”
Työparien, tiimien tai työryhmien ohjauksiin varataan aikaa vähintään 90 minuuttia. Ensimmäiselle kerralle voi olla hyvä varata pidempi tapaaminen, jotta ehdimme rauhassa tutustua toisiimme ja rakentaa pohjaa luottamukselle. Ryhmätapaamisissa minulle on tärkeä luoda ilmapiiri, jossa on helppo olla ja hengittää. Kenenkään ei ole pakko puhua, mutta jokaiselle on tilaa ja aikaa saada äänensä kuuluviin.
Ryhmätyönohjaukset ovat usein pidempikestoisia prosesseja, joissa tapaamiset toistuvat esimerkiksi kuukauden välein. Olen huomannut, että luottamuksen vahvistuessa aiheet syvenevät ja keskustelu käy yhä hedelmällisemmäksi. Tapaukset ja ryhmät ovat kuitenkin yksilöllisiä, joten mielestäni on viisasta edetä tarpeen ja tilanteen mukaan. Tyypillisesti aloitetaan sopimalla viiden kerran tapaamisajat.
Erään työnohjausryhmän prosessin päättyessä pyysin palautetta kokonaisuudesta. Eva kirjoitti näin: ”Olen ollut onnekas osuessani Päivin työnohjausryhmään. Päivi osasi rakentaa turvallisen ilmapiirin, jossa uskaltauduin tuomaan luottamuksellisia asioita yhdessä pohdittavaksi. Tai vain jaettavaksi. Tunnelma oli myönteinen ja sopivalla tavalla rento.”
Ryhmätyönohjauksessa lähiesihenkilön olisi hyvä olla läsnä ainakin joillakin tapaamiskerroilla. Tämän kautta työnantaja saa arvokasta tietoa asioista, jotka työyhteisöä puhututtavat. Eräässä työnohjausprosessissa mukana oleva vastuuhenkilö kertoo: ”Kuulolla oleminen on mahdollistanut meille kuormittaviin asioihin puuttumisen. Ulkopuolisen ohjaus on saanut meidät puhumaan tavalla, joka auttaa meitä ymmärtämään työtämme uudella tavalla ja näkemään asiat, joihin voimme vaikuttaa. Työhyvinvointi on parantunut.”
”Mähän näen tämän nyt aivan uudella tavalla!”
Yksilötyönohjaus sopii hyvin kenelle tahansa. Voit olla opiskelija, työtön, esihenkilö, yrittäjä tai työntekijä – jos jokin asia mietityttää, kutsun sinua tutkimaan sitä yhdessä. Jo yhden kerran tapaaminen voi auttaa sinua löytämään suuntaa, puhtia tai oivalluksia riittävästi. Joskus on hyvä varata useampi tapaamiskerta aiheen käsittelyyn. Yhden tapaamisen kesto on 60-90 minuuttia ja voimme sopia sen sinulle sopivaan paikkaan tai tavata etäyhteydellä.
Esihenkilön työnohjauksessa fokus voi olla esihenkilön jaksamisessa, työn tai tehtävänkuvan tutkimisessa tai tunnetaitojen vahvistamisessa. Useimmissa töissä olemme tekemisissä hankalien tunteiden kanssa. Esihenkilön työssä monet tilanteet saattavat saada aikaan tunteita, joista haluaisi päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Tunteiden sietäminen ja purkaminen ovat taitoja, joita voidaan harjoitella. Esihenkilön hyvät tunnetaidot lisäävät voimavaroja johtamiseen ja sen kautta työnohjauksen vaikutukset voivat siirtyä työyhteisöön hyvinvointia vahvistaen.
Hintoihin lisätään alv 25,5 % sekä mahdolliset matkakulut.
Opiskelijoiden ohjaukset puoleen hintaan voimassa olevalla opiskelijatodistuksella, työttömille -20%.
| Palvelu | Kesto | Hinta |
|---|---|---|
| Työhyvinvoinnin kahvipaussi | 15 min | 0 € |
| Yksilötyönohjaus | 60 min | 80 € |
| Yksilötyönohjaus | 90 min | 150 € |
| Esihenkilön työnohjaus | 60 min | 120 € |
| Esihenkilön työnohjaus | 90 min | 200 € |
| Ryhmätyönohjaus (2–6 hlö) | 90 min | 250 € |
| Ryhmätyönohjaus (2–6 hlö) | 120 min | 340 € |
| Ryhmätyönohjaus (7–12 hlö) | 120 min | 400 € |
| Esihenkilöiden tai johdon ryhmätyönohjaus | 120 min | 500 € |
Olisiko kahvipaussin aika?
Yhteisötyönohjaus hinnoitellaan sopimuksen mukaan.

Yrjö Kokon Pessi ja Illusia -kirjan alussa isä joutuu vastaamaan tyttärensä kysymykseen keijukaisten olemassaolosta. Isä

”Keskity siinä sitten, kun joku roikkuu koko ajan puntissa kiinni!” Kuulin kassajonossa kahden pienen lapsen

Ku ite tekee Hyvä ystäväni kertoi viettäneensä muutaman mukavan viikonlopun. Sivulauseen sanat: ”siis oon ite
Mietitkö, sopisiko työnohjaus tilanteeseesi? Kysy rohkeasti lisää tai varaa yhteydenottolomakkeella aika työhyvinvoinnin kahvipaussille!
Noin vartin ajan voimme pohtia yhdessä, miten voisin tukea sinua tai työyhteisöäsi parhaiten. Alkukartoitus on maksuton, toiveesi mukaan etätapaamisena tai puhelimitse.